Minä monilukutaidon soveltajana omassa työssäni

Ennen luentoja käsite ”monilukutaito” oli minulle lähes tuntematon käsite. Olin saattanut kuulla siitä mainittavan jossakin ajankohtaisohjelmassa, tai nähdä vilaukselta kyseisen termin sanoma- tai aikakauslehdessä. Tämän vuoksi se kuinka voisin soveltaa monilukutaitoa tulevassa työssäni, vaatii minulta hieman tarkempaa tutustumista mainittuun käsitteeseen.

Mitä tämä monilukutaito oikein on? Ensimmäiseltä luennolta mieleeni jäi erään opiskelijan vertaus. Hän vertasi monilukutaitoa taksikuskin ammattiin. Kuten kaikki tiedämme, taksikuskeilla on ajoneuvoissaan lukemattomia ajamisen mukavuutta lisääviä ja sitä helpottavia laitteita. Taksikuskin on osattava hallita kaikkia näitä laitteita, jotta asiakkaat pääsisivät turvallisesti perille oikeaan osoitteeseen. Tarkemmin käsite määriteltiin muun muassa kykynä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa. Riekin & Hytösen mukaan monilukutaito sisältää peruslukutaidon, kirjoitustaidon, matemaattisen lukutaidon sekä digitaalisen lukutaidon. Luentomateriaalissa monilukutaidon kerrotaan olevan laaja tekstikäsitys, joka yhdistää lukemisen, kirjoittamisen, puhumisen ja kuuntelun kielitiedon ajatteluun sekä oppimiseen. Monilukutaidon käsite tuleekin mielestäni ymmärtää laajana kokonaisuutena.

Eräs seikka, joka mietityttää minua itseäni paljon on monilukutaidon sitominen pääosin koulun yhteyteen. Varhaiskasvattajaksi opiskelevana mielipiteeni asian suhteen on se, että monilukutaidon opettaminen on yhtä olennaista ja tärkeää niin päiväkodeissa kuin kouluissakin. Lasten monilukutaitoa on hyvä alkaa kehittää jo varhaislapsuudesta saakka, jotta tulevaisuuden haasteiden vaatima laaja-alainen osaaminen olisi mahdollisimman monipuolista.

Tämän vuoksi tahdonkin nyt pohtia sitä, miten minä voisin soveltaa monilukutaitoa tulevassa ammatissani lastentarhanopettajana. On selvää, että suurin osa päiväkoti-ikäisistä lapsista ei osaa vielä lukea tai tuottaa minkäänlaisia tekstejä. Pirjo Sinko kertoo blogikirjoituksessaan siitä, kuinka lapsen kuvallinen lukutaito kehittyy ennen kirjallista lukutaitoa jo varhaiskasvatuksessa. Siksi näin pienten lasten kanssa olisi tärkeää hyödyntää muun muassa kuvallisia aktiviteetteja sekä visuaalisuutta. Kuvataidekasvatus sekä musiikkikasvatus ovat mielestäni hyödyntämisen arvoisia keinoja monilukutaidon opettamiseksi pienille lapsille. Niissä opetukseen voidaan integroida sisältöjä myös muilta opetettavilta aihealueilta kuten esimerkiksi luonnontieteistä tai matematiikasta.

Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa monilukutaitoa. Siksi erilaisten teknologisten laitteiden hyödyntäminen päiväkotien arjessa ja opetuksessa on tärkeää monipuolisten taitojen saavuttamiseksi. Etenkin vanhempien lasten kanssa voitaisiin opetuksen tukena hyödyntää esimerkiksi älypuhelimia ja QR-koodeja. QR-koodien sisällä voisi olla jokin kuvallinen tehtävä, jonka lapset saisivat itse ratkaista aikuisen kuitenkin ollessa taustatukena ja neuvonantajana jos lapset sitä tarvitsevat.

Lopuksi vielä lainaan Sinkon kirjoitusta: ’’Monilukutaidon oppimisella ei ole ala- eikä yläikärajaa. — Monilukutaidon oppiminen on elinikäinen prosessi.’’ Aihealue on minulle edelleenkin melko vieras, joten voin täysin samaistua Sinkon kirjoitukseen. Minulla on vielä paljon opittavaa monilukutaidosta ja sen soveltamisesta sekä opettamisesta päiväkodeissa.

 

Lähteet:

http://www.oph.fi/download/153509_Riekki.pdf

http://www.oph.fi/ops2016/blogi/103/0/tavoitteena_monilukutaito

Digitaalinen media oppimisessa ja opetuksessa- luentomateriaali

Powerpoint

Powerpoint on todella monipuolinen ohjelma. Sen avulla voi tehdä muun muassa erilaisia diaesityksiä monenlaiseen tarkoitukseen. Diaesityksiin voi liittää tekstin lisäksi kuva -ja äänitiedostoja. Kuvia voi myös muokata haluamallaan tavalla ja niihin voi ”upottaa” linkkejä. Kuvien sisältö voidaan leikata irti taustastaan ja niitä voidaan muokata sekä liikutella slidella oman mielen mukaan. Me teimme viimeisessä TVT:n työssä tämäntyylisen tehtävän. Haimme creativecommonsin kautta kuvia ja sisältöä Afrikan eläimistä. Kuva liitettiin Powerpointiin ja se rajattiin irti taustastaan. Powerpoint voi olla hankala käyttää niille, joille se ei ole entuudestaan tuttu. Esimerkiksi minulle ohjelma oli suhteellisen vieras ja siksi olikin mielenkiintoista oppia käyttämään sitä paremmin. Huomasin Powerpointin olevan oikein käyttökelpoinen ohjelma!

Opetussuunnitelman raportti

Valitsimme opetuskokonaisuuden aiheeksi uskonnon opettamisen esikouluikäisille lapsille älytaulua apuna käyttäen. Erikoishuomiota vaativa tapaus meillä oli eri uskonnot. Esimerkiksi niin, että päiväkotiryhmässä muut lapset ovat evankelisluterilaisia ja yksi on muslimi.

Rakenne: Opetustuokio toteutetaan vapaalla kaavalla niin ettei opetus olisi liian puuduttavaa koska aihe on itsessään aika raskas ja vaativa. Sen takia opettamisessa on huomioitava lasten erilaiset oppimistavat. Älytaulun avulla voidaan tukea monipuolisesti niin auditiivisia, visuaalisia kuin kinesteettisiäkin oppijoita. Erilaisten harjoitusten kautta lapset pääsevät tekemään itse ja harjoittamaan omia erikoistaitojaan. Samalla teknologiatuettu oppiminen tulee huomioiduksi. Teemme tunnille valmiin rungon tehtävistä, jotka sisältävät tietoiskuja ja kehittäviä harjoituksia. Tunti aloitetaan keskustelemalla ja kyselemällä lapsilta, mitä he tietävät eri uskonnoista ja, mitä uskonnot merkitsevät heille. Sitten siirrytään harjoitukseen, jossa lapset saavat tulla piirtämään taululle mitä he haluavat, niistä asioista joista keskusteltiin. Toisessa harjoituksessa tutustutetaan lapsia uskontoon rinnastettuihin henkilöihin ja symboleihin. Tehtävänä on esimerkiksi tunnistaa sekä yhdistää henkilöt ja symbolit, jotka kuuluvat kristinuskoon tai islamin uskoon. Lopuksi käsitellään sitä, miten eri uskonnot näkyvät arkielämässä, juhlapäivissä ja vuoden kierrossa.

• Kesto: noin puoli tuntia
• Ryhmäkoko: 10 lasta
• Ikäjakauma: esikoulu
• Opetusväline: älytaulu ja tietokone

Tavoitteet: Tarkoitus on opettaa lapsille tasa-arvoa, toisten kunnioittamista ja suvaitsevaisuutta. Opetuksessa tulee painottaa sitä, että se mihin uskoo, ei tee ihmisestä sen huonompaa. Tunneilla käytäisiin läpi kaikkia maailman eri uskontoja tasapuolisesti. Päiväkotiin tulisi luoda uskontoneutraali ilmapiiri; jokainen saa uskoa tai olla uskomatta.

Perustelut: Älytaulu tukee eri oppimistyylejä omaavia lapsia. Sen avulla voidaan tehdä käsin, se on visuaalinen ja siihen voidaan liittää äänitiedostoja. Myös yhteisöllinen oppiminen on merkittävässä osassa. Opettajan tehtävänä on tukea ja edistää oppimista. Hänen tulee myös huolehtia tasa-arvon toteutumisesta ja siitä, että ketään ei syrjitä. Opettajan vastuulla on ohjeistaa lapsia älytaulun käytössä. Tämän kaltainen työskentely vaatii oppilailta keskittymistä, yhteistyökykyä ja mielenkiintoa oppia.

-Marimilla & Jonna

Älytaulu

Tämän päivän TVT:n tunnilla tutustuimme älytaulun käyttöön. Älytaululle voi kirjoittaa ja piirtää kuin tavalliselle liitutaululle, mutta sen käyttömahdollisuudet ovat luonnollisesti PALJON laajemmat. Jollain tapaa älytaulu muistuttaa mielestäni modernimpaa versiota Paintista.  Sille voi esimerkiksi tehdä diaesityksiä sekä erilaisia esityksiä  ja tehtäviä lapsille. Niiden teossa voidaan hyödyntää dokumettikameraa, liittää niihin kuvia ja videoita yms. Kaiken lisäksi älytaulua voidaan käyttää tietokoneena.

iPad

Ipadia voi käyttää opetuksen tukena monin eri keinoin. Ne tuovat oppimiseen uusia ulottuvuuksia ja tekevät siitä mielenkiintoista sekä hauskaa. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että Suomi on jäljessä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuskäytössä. Ipadien käytön lisääminen opetuksessa voisi viedä kehityksen uudelle tasolle.  Ipadeille on olemassa lukemattomia sovelluksia, joilla voi esimerkiksi tehdä lyhyitä esityksiä jostakin opittavasta aiheesta. Tällaisia sovelluksia ovat muun muassa Puppetpals HD ja sockpuppets. Nämä sovellukset sopivat erityisesti lapsille, mutta miksei niitä voisi hyödyntää vanhempienkin oppilaiden kanssa. Oppimisesta tulisi ainakin hauskempaa. Keynote on Powerpointin kaltainen sovellus, joka sopii erittäin hyvin luennointikäyttöön. Tunnilla teimme tämän sovelluksen avulla tarinan, joka kertoi Suomesta vuonna 2030. Täytyy todeta, että sovellus oli erittäin mukava ja helppokäyttöinen.

9.12

Tämän päivän TVT:n tunnilla harjoiteltiin excelin käyttöä. Sovellus oli minulle jo jotenkin tuttu lukion matikan tunneilta, mutta tämä meidän tunnilla käyttämämme versio taisi olla uudempi. Tuntui taas etten osannut yhtään mitään… 😀 Tehtävänä meillä oli tutkia erilaisia arvoja diagrammeista. Meidän piti myös tehdä itse uusia diagrammeja sekä harjoitella niiden suodattamista ja muokkaamista.

Luentopäiväkirja nro.2

Jennin, Hennan ja Miran yhteisessä blogissa Jenni kirjoittaa teknologisten välineiden ja internetin merkityksestä nykyisessä yliopisto opiskelussa. Tietokone ja internetyhteys ovat opiskelun kannalta välttämättömiä, sillä tehtävät ja materiaalit löytyvät pääasiassa netistä. Näyttää siltä, että tähän suuntaan ollaan menossa myös muussa koulumaailmassa. Koululuokissa hyödynnetään yhä enemmän erilaista tieto- ja viestintätekniikkaa, kuten iPadeja ja älytauluja. Niiden määrä on vielä melko vähäinen, mutta viime vuosina selvää edistystä on tapahtunut.

Blogikirjoituksessaan Jenni kertookin siitä, kuinka oppimateriaali tulee tulevaisuudessa siirtymään kirjoista erilaisiin oppimisympäristöihin (Edmodo yms.). Opiskelun kannalta on hyödyllistä, että oppimateriaali on jokaisen ulottuvilla sähköisessä muodossa. Tällöinen kenenkään ei tarvitsisi hankkia erikseen oppikirjoja. Mielestäni se olisi myös ekologista, sillä enää ei tarvitsisi paperia kirjojen painamiseen. Jenni ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, kuinka teknologia voi helposti pettää. Jokainen voi varmasti samaistua Jennin ajatukseen teknologian epäluotettavuudesta. Kukapa meistä ei olisi joskus tuskastellut esimerkiksi jonkin kirjoitusohjelman tai muun sovelluksen eteen saadakseen sen toimimaan…

Tekstissään Jenni viittaa tietokoneavusteisen yhteisölliseen oppimiseen (CSCL). Hän kirjoittaa tietokoneiden merkityksestä ryhmätöiden tekemisessä ja siitä, miten tällainen keino työskennellä edistää oppijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä lisää oppimista. Aiheesta olen samaa mieltä, sillä ryhmässä työskentely on yhteisöllistä oppimista. Ongelmanratkaisussa hyödynnetään hajautettua asiantuntijuutta ja tietoa rakennetaan yhdessä yhdistämällä erilaisia näkemyksiä ja ideoita.

Tyttöjen yhteisessä blogissa sekä Mira että Henna puhuvat siitä, miten teknologia on tullut luonnolliseksi osaksi lasten ja nuorten elämää. He ovat varttuneet tekniikan keskellä ja osaavat hyödyntää sitä arkipäiväisissäkin tilanteissa. On samalla hassua ja mielenkiintoista tarkkailla nykyajan lapsia ja sitä kuinka pieninä he osaavat jo käyttää erilaisia laitteita. Esimerkiksi 2-vuotias siskontyttöni osaa jo sujuvasti pelata älypuhelimella erilaisia pelejä.

Molemmat kertovat myös siitä, että heidän lapsuudessaan ja yläasteaikoina tekniikka oli melkoisen harvinaista. Kouluissa yleisin opetuksessa käytetty laite oli piirtoheitin ja kotona oli korkeintaan yksi tietokone, jota tuskin sai käyttää. Voin samaistua tyttöjen kokemuksiin täysin.

Henna kirjoittaa blogissaan siitä, miten teknologia kehittyy jatkuvasti ja, että emme saa jumittua paikallemme. Diginatiiveille kehityksen mukana pysyminen ja uusien sovellusten käyttöönotto voi tapahtua melko kivuttomasti, mutta vanhemmalle sukupolvelle se voi olla haasteellisempaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että on motivoitunut hyödyntämään teknologiaa opetuksessa ja oppimisessa sekä se, että tiedostaa teknologian mahdollisuudet koulumaailmassa.

Hennan mielestä tieto- ja viestintätekniikan kurssin pointti ei ollut opetella ja sisäistää useiden eri laitteiden ja sovellusten käyttöä, vaan saada meidän opiskelijoiden asenteet teknologiaa kohtaan kohdalleen.  Meidän olisi hyvä oppia hyödyntämään teknologiaa tulevassa ammatissamme mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti. Mielestäni tulee kuitenkin muistaa, että pelkästään teknologian kautta tapahtuva opetus ei ole tavoitteena vaan se, että sitä hyödynnetään osana opetuksen kokonaisuutta.

Lähteet:

http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/csclmain.html

http://tvtvaka.wordpress.com/

2.12

Tänään harjoiteltiin Skydriven käyttöä. Sovellus on ihan mahtava, sillä sen avulla voi kirjoittaa ja muokata tekstiä yhtä aikaa yhdessä ueamman henkilön kanssa. Ensin luodaan tiedosto Skydriveen ja sitten jaetaan se niille henkilöille joille halutaan, jotta päästään yhteiseen muokkaustilaan. Tiedoston voi sitten tallentaa koneelle ja sen työstämistä voi jatkaa myöhemmin itsenäisesti. Samalla harjoittelimme mm. sisällysluettelon tekemistä sekä sivunumeroiden että otsikoiden asettelua. Tunti oli kokonaisuudessaan melkoisen haastava ja stressaava, kun en taas osannut yhtään mitään. Tarpeeksi ahdistuttuani kysyin apua ja asiat alkoivatkin sitten pikkuhiljaa selventyä.

Mikä TVT? (luentopäiväkirja nro.1)

Kuratointi

Saimme tehtäväksi tutustua johonkin kuratointipalveluun, luoda sinne tunnukset ja kuratoida vähintään 5 eri nettisivua jostakin itseä kiinnostavasta aiheesta. Tutustuin scoop.it palveluun ja kuratointini aiheena oli nukkuminen.

Linkki sivulleni: http://www.scoop.it/t/nukkuminen